Aloin sattumalta kuunnella ranskalaista dekkaristia Fred Vargasia – ja ihastuin.

Komisario Adamsberg on sopivan epätyypillinen komisarioksi. On mukava kuunnella kävelyreissuilla kirjaa, joka saa hymyn suupieleen ja joskus huomaan jopa naurahtavani ääneen.

Näissä kirjoissa väkivalta ei ole pääosassa. Rikokset ovat älyllisiä pähkinöitä, joita Adamsberg pohtii kävelyretkillään pelästymättä sitä, että ulkopuoliset saattavat pitää häntä ajattelultaan hitaana tai omituisena.

Varjojen tallaajat on kymmenes Adamsberg-dekkari ja se ilmestyi vuonna 2025 Gummerukselta.

Murharyhmän tilat ovat omanlaisensa. Tiloissa asuu vakituisesti kissa, jota kannetaan tilasta toiseen. Lisäksi työpaikalla on jokaisella ryhmän jäsenellä omat omituisuutensa ja tavaransa, joista ei hiiskuta ulkopuolisille.

Komisario Adamsberg on päähenkilö, mutta kirjoissa esiintyy laaja joukko komisarion työtovereita, joiden kohtaloihin paneudutaan juonen ohella. Kirjoja kuunnellessa pitää olla tosi tarkkana, jotta pysyy selvillä henkilögalleriasta. Toisaalta kirjasta toiseen siirtyessä tuntuu kuin tapaisi vanhan tutun, kun juoneen taas putkahtaa apulaiskomisario Danglard viiden lapsensa ja valkoviinin särpimisensä kanssa.

Tähän mennessä olen kuunnellut kymmenen Adamsberg-sarjan kirjaa. Kolme evankelistaa -sarjan kirjat ovat listoilla seuraavaksi.