ANTTI Tuurin uusin kirja Yksinpurjehdus Hankoniemen ympäri vie lukijan seuraamaan vuosikymmenten kuluessa tehtyjä purjehdusreissuja. Lokikirjaa on täytetty huolella, mikä näkyy monina yksityiskohtina.
Tuuri käy purjeveneen rakennusprojektin läpi insinöörin huolellisuudella. Tähänkin syntyy draaman kaari. Suorastaan jännityksellä seurasin rakentamisen vaiheita ja työn edistymistä suulliseksi jääneestä sopimuksen solmimisesta vesille laskuun asti.
Tuurin tapa kirjoittaa on taloudellinen. Kieli on säästeliästä, helposti luettavaa. Siitä puuttuu turha meuhkaaminen, selittely ja hauskuttaminen. Silti lukijan suu menee monesti hymyyn. Tarina veneen Haukka-nimestä aiheuttaa tällaisen hyvän mielen hyrähdyksen.
KIRJA seuraa Tuurin työskentelyrytmiä ja ahkeruutta. Vuodesta toiseen syntyy kirjoja. Oli mielenkiintoista tutustua esimerkiksi Rukajärven tiellä -kirjan kirjoitusprosessiin.
Talvisota-elokuvan kohtelu Berliinissä pysäytti. Elokuva sai nihkeän vastaanoton Berliinin filmijuhlilla kohta muurin murtumisen jälkeen. Saatettaisiin näinä päivinä Berliinissäkin elokuvaa katsoa toisin silmin.
TUURIN katse on tarkka. Hän kertoo neljänkymmenen vuoden takaa veneen vesillelaskupäivästä. Traktorimiehen pieni poika oli työssä innolla mukana ja koko ajan venettä siirtävien aikuisten tiellä. Pojan isä suhtautui hyväksyvästi pieneen työmieheen. ”En tiennyt, että sellainen rakkaus ja hellyys kuului Satakunnassa isänä olemiseen: Etelä-Pohjanmaalla pienen pojan omapäinen häärääminen ja töiden haittaaminen olisi kyllä saanut aikaan rähähdyksiä.”
Veneellä matkaa oman perheen lisäksi iso joukko maamme ja muidenkin maiden kulttuurihenkilöitä. Kun 80 vuotta täyttänyt kirjailija muistelee elämää 1980-luvulta nykypäiviin päin, on osa sivuilla tavattavista ystävistä jo edesmenneitä. Lukemiseen tulee vähän raskaampi sävy, ja samalla tuntuma siitä, että kirjailija katselee samalla omaa elämäänsä purjehtimisen ohella.
LUIN kirjan intensiivisen ihastuneesti, ja ihan liian pian päädyin viimeiselle sivulle. Purjehduksen harrastaja makustelisi myös veneen suorituskykyä ja yksityiskohtia sekä purjehdusten kulkua, satamia ja rannikon kuvauksia.
Epilogiin kirjailija on säästänyt huikean tarinan purjehduksesta, joka vie Haukan Helsingistä Perniöön talviteloille lokakuussa Aleksin Kiven päivän tienoilla. Tuuri purjehtii sankassa sumussa yksin ja ilman tutkaa. Mahtava päätös hienolle kirjalle!
(Teksti julkaistu Järviseudun Sanomissa 14.12.2024)
Antti Tuurin Yksinpurjehdus Hankoniemen ympäri ja muita kertomuksia meriltä. Otava. 233 s.
ainoalppinen.com 